Tiistaina päätin aiemmista aatoksistani huolimatta tehdä iltalenkin juoksu-kävelylenkkinä molempien koirien kanssa. Kyllä se sujuu vanhemmaltakin, kun vaan hyväksyn, ettei se kulje edellä vaan laahustaa perässä... Ei se onneksi näytä kovin kärsivältä. Mutta en sitten tiedä, mitä muut liikkujat siitä ajattelee .

Tällä kerralla en yrittänytkään himmailla, vaan juosta jolkuttelin juuri sellaista vauhtia, joka tuntui hyvältä. Ensimmäisen kerran välähti mieleen, että ehkä juoksemisesta voi oikeasti todellakin nauttia .

Lenkki meni todella helposti ja mukavan tuntoisesti. Jaloissa ei tuntunut edes edellisen päivän 45 min spinning, spinnpump ja 20 km pyöräily. Lenkin jälkeen olo oli kuin ei olisi kävelylenkkiä kummempaa tehnytkään. 2 min juoksemista kerrallaan on kyllä vähän.