Tästä se lähtee, juoksuharrastuksen uusi tuleminen nimittäin. Alunperin suunnitelma oli ostaa heinäkuun palkasta 6 kk apurahakauden (surkean sellaisen... Mutta se on toinen juttu se) päättymisen ja palkankorotuksen kunniaksi uudet juoksulenkkarit ja alkaa ajaa niitä sisään pikkuhiljaa samalla kun jalkoja. Mutta sitten yliopisto olikin päättänyt vaihtaa palkanmaksupäiväksi kuukauden viimeisen päivän 15. päivän sijaan ja tämä pieni yllätys sattui siis juuri kesälomakaudelle. Pihi kun olen, niin lenkkarit jäi ostamatta . Mutta jalkojen sisäänajo alkoi nyt!

Tarkoitus on siis aloitella tosi rauhallisesti, ilman mitään kiirettä. Siksi en ainakaan nyt alkuun kirjaa ylös mitään sykkeitä enkä mittaa kujettua matkaa. Harjoittelu tapahtuu juoksu-kävelynä, kaiken muun treenin ohessa. Viime syksynä juoksuohjelman myötä juoksemisesta tuli treeniä ja tuntui, että sitä pitää päästä tekemään kunnolla. Yritän nyt olla ajattelematta sitä treeninä, jos vaikka malttaisin pitempään tehdä juoksu-kävelyharjoitusta ja aluksi ihan vaan kerran-kaksi viikossa. Lisäksi on tarkoitus yrittää kuunnella tarkemmin kehoa ja höllätä heti, jos varsinkin kevään ongelmapaikoissa alkaa tuntua kipua. Saapa nähdä, miten onnistuu! Maltanko?

Nyt ensimmäisellä kerralla kävelin 2 min ja juoksin saman verran, yhteensä 47 min. Lähtiessä tyhjensin housujen taskuista pois koirien kakkapussit, mikä oli suuri virhe! Matkalla taivas alkoi vetäytyä pilveen, mutta en kuitenkaan uskonut sieltä kummempaa sadetta tulevan (Ilmatieteenlaitos on koko päivän luvannut sadetta, sadetutkassa sateen alkamisajankohta aina vaan muuttuu, kun se ei olekaan alkanut vielä ennustettuun ajankohtaan mennessä...). En siis hetkellisestä ajatuksesta huolimatta suunnannut lyhempää reittiä kotiin. Suuri virhe sekin! Ei sade muuten olisi haitannut, mutta kun ei ollut mitään millä suojata mp3-soitinta. Pistin soittimen kainaloon ja käden päälle ja aluksi jatkoinkin sitä kävely-juoksua. Kunnes vettä tuli niin paljon, että ei tosikaan. Siinä vaiheessa, kun tunsin veden alkavan imeytyä paitaa pitkin kohti kainaloita, oli pakko pistellä tossua toisen eteen paljon nopeammin kuin olin ajatellut ja juosta yhtäjaksoisesti paljon pitempään kuin olin ajatellut. Soittimen taisi pelastaa Hönttämäen Valintatalo, josta kävin hakemassa hedelmäpussin sadesuojaksi. Soitin näyttäisi selvinneen. Huh, oli tulla juoksuharrastus kalliiksi jo ennen kuin se ehti kunnolla alkaakaan.

Mutta muuten oli kiva lenkki . Ensimmäiset juoksuaskeleet tosin oli aika jäykkiä, mutta siitä se lähti rullaamaan. Juha vähän lupaili synttärilahjaksi hierontalahjakorttia. Ensin en ollut asiasta hirveän innoissaan (tykkään enemmän ylläreistä. Tavallaanhan tuokin oli ylläri, mutta kun se tuli monta päivää liian aikaisin ). Mutta mitä enemmän asiaa ajattelen, sitä paremmalta ajatus tuntuu. Itse en kuitenkaan raskisi nyt maksaa hieronnasta, kun mikään ei ole vialla. Mutta ehkä tärkeää olisi kuitenkin käydä just nyt, juoksua aloitellessa, että saisi pahimmat jumit pois jo ennakkoon?