Vuoden viimeinen viikko ja viimeinen viikko tätä juoksuohjelmaa (Mitä tehdään ensi viikon alussa, kun uudet ohjelmat saadaan vasta torstaina?!)

Maanantai: Lepo

Tämä maanantain lepopäivä on piinaava. Sunnuntaina kun tekee pitkän tai "pitkän" sauvakävelyn, joka ajatuksena ei tunnu treeniltä ollenkaan, niin maanantain lepopäivä ei tunnu ansaitulta. Lisäksi on kamalaa aloittaa viikko lepäämällä, uusi viikko pitäisi potkaista käyntiin tehokkaasti. Nyt viikon aloituksesta jää aina vähän sellainen lusmu olo . Tein minä sentäs pitkät venyttelyt (lähinnä jaloille tosin).

Tiistai: Lepo TAI PK-harjoitus 40-60 min TAI Juoksua 50-60 min, johon 4-5 x 15 s rennon reipasta spurttailua

Maanantai-iltana venyteltyäni menin sohvalle köllimään ja yllätyksekseni en voinutkaan selän vuoksi maata kyljelläni ollenkaan. Tällä kertaa kipu ei ollut yläselässä lapaluiden välissä kuten edellisellä viikolla, vaan alempana, oikealla puolella. Iltaa kohti selkäkipu vaan paheni ja yöksi otin yhden lihasrelaksantin (Norgesic), onnekseni sellaisiakin lääkevalikoimastani löytyy. Sain nukuttua alkuyön aivan OK, mutta jossain vaiheessa kyljellään nukkuminen alkoi taas käydä mahdottomaksi ja tuli aika selväksi, tiistain perinteinen salitreeni täytyy jättää väliin. Maastavetoja, selän ojennuksia, sivutaivutuksia ja vartalonkiertoja... Joo ei.

Päätin sitten tehdä PK-lenkin, mutta koska selän vuoksi juoksemaankaan ei oikein ollut asiaa, menin pyöräilemään. En ottanut taaskaan trackeria mukaan, koska mitäpä tekee tiedolla kuinka pitkän matkan on päässyt 5 cm:n aurausrajan perusteella auratuilla pyöräteillä... Ei oikein ole vertailukelpoinen muiden pyörälenkkien kanssa. Suurinpiirtein saman lenkin ajoin kuin yhdellä aikaisemmalla kerralla (n. 17 km). Silloin matkaan kului tunti, nyt pikkuisen lyhyempään matkaan useita minuutteja enemmän. Taka-Laanilan ja Ruskon suorilla puhaltanut vastatuuli (+ se pe*keleen 5 cm:n aurausraja) tehokkaasti pudottivat kyllä vauhtia, kun yritti pysyä PK-sykkeillä. On se vaan kumma, miten pieni ja kevyt pyöritys nostaakin sykettä. Aika tehottoman tuntoista totta tosiaan, mutta sykemittari on taas aivan eri mieltä asiasta.

Pieni vetoja tein satunnaisesti pienissä ylämäissä (ylämäjeissä, ylämäeissä...?) polkemalla tehokkaammin

Keskiviikko: PK-harjoitus 60 min

Selkä alkoi olla jo selvästi parempi, mutta varmuuden + muiden kiireiden vuoksi otin tämän päivän vielä selkäystävällisemmin, eli pyöräillen. Samat valitukset kuin edellisenkin päivän kohdalla...

Torstai ja perjantai

Toisen päivän olisi lienee pitänyt olla kuntosalipäivä ja toisen lepopäivä, mutta menin molempina päivinä salille. Autoilin... Torstaina oli kiire kauppaan ja perjantaina pakkanen alkoi taas kiristyä. Ja se tuuli! Miksi aina tuulee? Ja miksi aina tuulee niin, että kotimatkalla tuuli on vastainen?!

Torstaina lämmittely juoksumatolla 20 min + loppuverryttely 10 min. Jalka OK. Perjantaina alkuverkka 30 min juoksemalla, mutta tällä kertaa en kuntosalin puolella pienentänyt painoja/vähentänyt toistoja. Eikä tuntunut haittaavan. Tosin koskaan ennen en ole kyykyissä saanut sykettä nousemaan 153:een. No joo. Mutta jos salitreeni kunnon juoksuharjoituksen jälkeen tuntuu raskaalta, niin sitä on myös juokseminen salitreenin jälkeen. Niinpä loppuverkka tällä kertaa crosstrainerilla.

Alan muuten tottua siihen vehkeeseen (crosstraineriin siis). Yllättävän raskasta se ainakin on, oon käyttänyt kevyempiäkin trainereita. Tällä laitteella käytän ykkösvastusta ja aina saa himmailla, jos meinaa pysytellä PK-sykkeillä. Mutta enää se ei siis tunnu niin tappavan tylsältä. Oikeastaan siinä on kivakin olla, voi keskittyä musiikin kuunteluun tai telkkarin katteluun. Juoksumatolla on pakko ajatella vähän sitä juoksemistakin. Ja sitäpaitsi, juoksumatolla "maisema" pomppii inhasti silmissä ja jälkeenpäin olo on hetken kuin olis huvipuistovehkeessä käynyt. Tosin ei se crosstrainerikään mikään ihannevehje ole. Vois luulla, että se on polviystävällinen laite, mutta oikeasti ainakin kyseinen malli on kehitetty meikäläistä leveälantioisemmille.

Lauantai: Pitkä sauvakävely TAI Juoksu-kävely 1h 10 min - 1h 20 min (PK)

Siirsin sunnuntain lenkin vaihteeksi lauantaille. Tarkoitus oli mennä sauvakävelylle aivan yksin, koska en ole aivan varma Ringan jalkojen/selän kunnosta tällä hetkellä ja toisekseen, pyörätiet on edelleen vähän auraamattomat ja se irtonainen lumi vaan jää sinne tassuihin. Sauvat käsiin sidottuina tassujen putsaaminen ei ole kivaa. Muttamutta: lämpömittari alkoi taas näyttää semmoisia pakkasasteita (-26 C), että piti vähän miettiä suunnitelmaa uusiksi. En ole aivan varma rehkimisestä noilla pakkaslukemilla ja Hukkaankaan ei enää tuossa vaiheessa ehtinyt. Tein sitten ihan kivan mittaisen kävelylenkin, ilman sauvoja tosin. Näköjään toppatamineissa käveleminen käy ihan harjoituksesta. Trackerin jätin taas kotiin, mutta Kansalaisen Karttapaikkaan reitin naputtelemalla sain tietää pituuden.

Sunnuntai: Lenkki 50 min (PK), johon 3-4 x 5min reipasta juoksua (VK) TAI Tehokas ryhmäliikunta

Tällä kertaa kävin monen viikon tauon jälkeen stepissä. Millon lie ohjelmakin jo vaihtunut, enkä ole uutta aikasemmin testannut. Autolla liikuin taas, lunta tuli ennestään auraamattomille pyöräteille ja kiirekin oli Ringan treeneihin. Alkaa vähän tulla tavaksi tämä autoilu, pahus.

Steppi oli ihan kiva. Mitä nyt ensimmäisen sykkeennoston jälkeen oli vähän voimaton olo, juomatauolla aivan kyykistyin ja lopulta jouduin ottamaan tukea punttitelineestä, kun meinas jo silmissä heittää. Koskaan ennen ei ole käynyt noin! Jatkoin steppiä "yllättäen" hieman varovaisesti, vasta lopussa uskalsin taas päästellä vähän kovempaa, mutta täyteen vauhtiin en uskaltanut vielä sittenkään. Aluksi ihmettelin, että mistä tuo johtui, mutta kotimatkalla tajusin, että kun ei ole työpäivän tuomaa rytmiä ja työpaikkaruokalan tarjoamaa ruokaa, niin en ollut syönyt kunnolla. Koko päivänä en ollut ollut nälissäni ja kuvittelin kyllä syöneeni pitkin päivää. Mutta yksi sämpylä, vähän suklaata, vähän jäätelöä ja pasta-ateria, josta osa jäi syömättä kun ei vaan uponnut, ei todellakaan ole riittävästi stepin kaltaista jumppaa varten. Ja liekö nestevajaustakin, tahtoo unohtua riittävä juominen. Onneksi olin liikkeellä autolla, muuten olisin varmaan hyytynyt jo menomatkalla...

Maksimi tuli tosiaan sen ensimmäisen noston aikana, yleensä syke ei ole siinä vaiheessa vielä noussut noin korkeaksi. Ja on muuten varmaan korkein keskisyke, mitä koskaan olen stepissä itselläni nähnyt! Ihan ei tosiaan kaikki tainnu olla kunnossa...