Kävin taas Kuopiossa tentissä. Olen aika tyytyväinen itseeni, niin monta kertaa tuntui, että luovutan kyllä . Olen jo aivan varmasti tarpeeksi valittanut, mutta valitanpahan siltikin vielä, että lukemista oli jotenkin aivan kohtuuttoman paljon. Ainakin, kun vertaa aikaisempiin tentteihin. Materiaali tuli nettiin tipotellen, viimeisen pätkän sain vasta perjantaina ennen tenttiä. Ja minähän kun en koskaan ole ollut mikään viimeisten iltojen lukija. Kun kyseessä oli näin laaja alue, olisin mielelläni käynyt alueen läpi kertaalleen ainakin viikko ennen tenttiä. Nyt minun oli siis olosuhteiden pakosta muutettava lukutyyliäni. Osan monisteista ehdin juuri ja juuri käydä läpi toisen kerran.

Mikä ei täsmää kuvassa?

Vasen pino: Biologiset lääkevalmisteet (2 op), printattu 2 sivua/sivu. Ei muuta lukemista

Oikea pino: Tautioppi farmasian opiskelijoille (5 op), ensimmäisen välikokeen materiaali (noin puolet kurssin laajuudesta). Printattu 4 sivua/sivu. Lisäksi satoja sivuja luettavaa kirjasta (en lukenut).

 

Junassa menomatkalla luin vielä omat muistiinpanoni asioista, jotka olivat toisella lukukerralla tuottaneet enemmän hankaluuksia muistaa. Sen jälkeen aloin olla jo aika rauhallinen, mitä en todellakaan ollut siihen mennessä kertaakaan vielä tuohon tenttiin lukiessa ollut. Yönkin olisin tällä kertaa nukkunut ihan kivasti, jos vaan majapaikan naapurit eivät olisi jo aloittaneet vapun juhlimista...

Tentti oli siedettävä. Ei kyllä kysymysten määrältä, mutta oman olotilan suhteen. Tosin jälkeenpäin tajusin, että en sittenkään ollut niin rauhallinen kuin tentintekohetkellä kuvittelin. Ja se vanha vika ilmeni sittenkin taas. Eli en ajattele tentissä kunnolla. Suollan vaan vastauksen paperille ja jos en heti jotain keksi, en sitä sitten ollenkaan osaakaan. Vaikka oikeasti voisin osatakin, jos vaan ajattelisin hetken... Tällä kerralla kuitenkin käytin jopa suttupaperia yhden tehtävän kohdalla ja jäsentelin hetken ajatuksiani. Tosin olisin voinut tehdä sen useammassakin kysymyksessä... Ja niin pitkälle en sentään mennyt, että olisin lukenut vastaukseni läpi jälkeenpäin. Tiedä vaikka olisin lukenut kysymyksiä väärinkin...

Kysymykset oli aika perusjuttuja, olin valmistautunut pahempiin. Kuten esimerkiksi opetellut eri sairauksien hoidossa käytettäviä lääkeaineita. Sellaista ei kysytty yhtäkään. Ilmeisesti vaadin itseltäni enemmän kuin mitä tentin tekijät opiskelijoilta vaativat. Onneksi jossain lukemisen vaiheessa tajusin, että kaikkea en millään voi oppia ja jätin osan tarkoituksella vähemmälle opiskelulle. Siinä vaiheessa lukustressikin onneksi helpotti hieman.

Tentissä ärsyttämään jäivät muutamat kysymykset, joihin olisi voinut kirjoittaa vaikka kuinka paljon, mutta tilaa oli annettu 3 cm. Esimerkiksi tyypin I diabeteksen määritteleminen. Mitä siitä halutaan, kun tilaa on niin vähän?! Miksi kysymystä ei voi tarkentaa?! Kun asiasta tietää ainakin mikä sen aiheuttaa, mitä oireita se aiheuttaa, milloin tauti normaalisti puhkeaa, miten sitä hoidetaan (mukaanlukien selitykset monipistoshoidosta ja erilaisista insuliinityypeistä tuottamisesta ja proteiinin aminohappojärjestyksestä alkaen), mitä liitännäissairauksia siihen liittyy... Niin mitä pitäisi kirjoittaa paperiin?! Ensimmäiseen sivuun sain käytettyä 30 min, mikä meinasi hieman kiristää pinnaa, kun kaikenkaikkiaan sivuja oli 7 ja aikaa 3 h . Onneksi ekan sivun jälkeen vastauksista tuli lyhyempiä. (Minähän en ole yhden epäonnisen lukion matikankokeen jälkeen katsonut kysymyksiä läpi ennen vastaamista, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. En siis ensimmäistä sivua kirjoittaessani tiennyt ollenkaan, mitä on tulossa.) Muutamalta sivulta löytyi o/v-väittämiäkin, mutta tällä kertaa väärästä vastauksesta ei annettu miinuspisteitä . Tuloksia tästä tentistä on turha odotella ihan heti, yksi ihminen tarkistaa kaikki n. 150 tenttiä.

Ei se tentti täydellisesti todellakaan mennyt, mutta sen verran hyvin ehkä kuitenkin, että jaksan alkaa lukea seuraavaan. Kyseessähän oli siis vasta ensimmäinen välikoe, toinen on kolmen viikon päästä ja lukeminen ei tosiaankaan vähene .

Opintomatkaan kuului myös 4h tautiopin luentoja ja lisäoppi Kuopion kaupungista. Osaan nyt mennä Petoselle (siis ei Petoseen, niinkö se meni?) myös bussilla nro 23. Jos se kulkee sitä reittiä, mitä se nyt kulki. Mutta sitä minä en vaan edelleenkään ymmärrä, että miksi ne junat saapuu asemalle aina väärästä suunnasta. Nyt en tosin tiedä, olisiko Helsingistä tuleva juna tullut taas Oulusta päin, koska kotimatkan tein linja-autolla. Routavaurioiden vuoksi junat ovat tuolla suunnalla lähes tunnin myöhässä, junalla olisin ollut kotona puolenyön aikaan. Bussi oli asemalla minuutilleen aikatauluun merkittyyn aikaan .