Se on vähän kuin päivänkakkaraa nyppis: takareisi-penikka-takareisi-penikka-takareisi-PENIKKA. Ei kyllä aiheutunut pelkästään keskiviikon lenkistä, se kun oli vähän kipeä jo viikkoa aikaisemmin. Mutta minä vähän niin kuin unohdin sen. Ja kun ei siihen edellisellä lenkillä (paljon) käynyt, niin juoksin vaan. Mutta stepissä tänään sitten sattuikin ajottain ja kyllähän tuon taas säärtä painamalla tuntee. Jokohan minä uskoisin, että minusta ei ole juoksijaksi?! En kait minä mitään olisi tällä kertaa paljon paremmin voinut tehdä, aloitin rauhallisesti juoksu-kävelyillä kerran viikossa, kävin samanaikaisesti hierojalla ja yritin ahkerasti venytellä. Ehkä tuo yritin-kohta olis pitänyt tehdä paremmin? Viimeisenä oljenkortena mietin uusien ja erilaisten kenkien ostamista, vanhat kun alkaa olla kantapään pehmusteista menossa jo rikkikin.