Viikoille 13-19 saatiin uudet juoksuohjelmat. Tämä onkin sitten viimeinen ohjelma. Tällä viikolla ohjelman noudattaminen ei aivan kokonaan onnistunut jalan + tenttireissun vuoksi. Siksi en edes kirjaa ylös ohjelman harjoituksia, ainoastaan sen, mitä tein.

Maanantai-keskiviikko

Jalan parantelua, Kuopion reissua, siis lepoa.

Torstai

Jalka ei ollut vielä juoksukunnossa, vaikka selvästi parempi kuitenkin jo mitä pari päivää sitten. Mutta kävellessäkin edelleen tuntuu takareidessä, aivan kuin siellä olisi hermo pinteessä tms. Onneksi pääsen hierojalle keskiviikkona. Hukkaan en ehtinyt töistä suoraan, kun Juhalla meni pitempään, niin piti minun mennä käyttämään koirat. Sauvakävelykausi on nyt vähäksi aikaa ohi, koska mulla ei huvita lähtä asfaltille niiden kans. Asfalttitassut ei ole hyvät, mutta ei myöskään ne piikit. Täytyy odottaa kuntoradalle pääsyä. En sitten mitään muuta liikuntamuotoa tälle päivälle keksinyt kuin pyöräilyn.

Tein taas kotimatkan ylimääräisen mutkan kautta. Vähän reitti muuttui aikaisemmasta sen mukaan, missä pyörätie vaikutti olevan kunnossa ja missä ei. Ja täytyy sanoa, että paikoitellen se oli hieman... mielenkiintoista. Aluksi luulin, että mielenkiintoisin kohta oli se, jossa keskellä sohjoa kulkeva pyöränrenkaan levyinen ura levenikin yhtäkkiä oikeaksi lätäköksi. Mutta lopulta mielenkiintoisinta oli ajaa koko tien levyisen vesilammikon läpi jalat ylhäällä ja tajuta yhtäkkiä, että pohjalla taitaakin olla jäätä . Tästä ei tosiaankaan tullut niin kevyt lenkki kuin alkuun kuvittelin. Joitain auraamattomia pätkiä matkalle sattui ja siinä sai oikeasti tehdä töitä, kun renkaat upposivat yli 5 cm syvälle.

Perjantai

Spinning. Kun liityin Hukan jäseneksi, satuin käymään paljon erään tietyn ohjaajan tunneilla, joka on tuttu minulle entuudestaan yläaste&lukioajoilta. Sen jälkeen, kun polvi kipeytyi syksyllä pyöräilystä, en ole hänen spinningissään käynyt kertaakaan. Ei mitenkään tarkoituksellista, spinning on niin paljon mulla vähentynyt muutenkin, että en vaan ole sattunut hänen tunneilleen. Tämä ohjaaja ei pidä mitään kaikkein kevyimpiä tunteja ja nyt "jälleennäkemisen" kunniaksi päätin antaa mennä ohjaajan, en siis sykemittarin komennossa. Tunti oli väriltään punainen, eli ei siis kuitenkaan se kaikkein raskain.

Oli muuten ensimmäinen päivä, kun jalka oli normaali. Senkin vuoksi uskalsin antaa mennä täysillä.

Lauantai

Kuntosali. Edellisen päivän spinning saattoi ehkä vähän tuntua jalassa, joten ihan varalta jätin kyykyt edelleen tekemättä. Muuten tein kaikki liikkeet, extroineen + vatsoja vielä lisäekstrat. Pyöräilin salille ja koko homma kesti kahta minuuttia vaille 2 h, keskisykkeellä 134, maksimi 166. Ja vaikka en edelleenkään noita sykemittarin laskemia kalorikulutuksia niin tarkkaile, niin laitetaas se nyt kans tähän ylös, on mulle sen verran hurja lukema: 719 kcal. Ilmeisesti johtuu siitä, että muutin vähän aikaa sitten sykemittarin asetuksia, heti alkoi kulua enemmän. Mikä on minusta vähäsen outoa.

Sunnuntai

Minulle sopivia vaihtoehtoja spinning ja BodyBalance ja itsenikin yllättäen valitsin jälkimmäisen. Ajattelin, että kun kerran pyörällä kuljen 30 min suuntaansa, niin on siinä sitä spinnigiä ihan tarpeeksi. Balancessa on muutenkin tullut käytyä aivan liian vähän. Loppukesällä kävin säännöllisesti, mutta kun samalle päivälle tuli muuta ohjelmaa, niin en sitten koskaan mennyt toisen päivän Balance-tunnille. Pitäisi ottaa tuo taas ohjelmaan, kunhan Ringan sunnuntaitokovuoro loppuu, niin sittenhän se taas mahtuu kalenteriin . Sykemittaritietoja tästä ei ole, ehkä Balanceen joskus voisi ottaa sykemittarin mukaan, voisihan se olla kiinnostavaa nähdä minkä verran syke nousee, kun paikoitellen tunti on ihan kiitettävän raskas omalla tavallaan.

 

Sunnuntaina näin naapuria, joka valitteli selkäkipua. Lääkäri oli todennut sen iskiasvaivaksi. Siinä sitten kerroin omista kokemuksistani ja tästä viimeisestä, joka tavallaan muistutti iskiasta, mutta alkoi niin kummallisesta paikasta. Naapuri kertoi kivun hänellä alkaneen nimenomaan polvitaipeesta. Eli taisin taas osua omissa diagnooseissani oikeaan. Onneksi maltoin ottaa rauhallisemmin, niin ei päässyt tosi pahaksi. Ei ole kiva, kun ei pysty edes aivastamaan ilman suunnatonta kipua pakarassa. Kokemusta siitäkin on... Naapuri puolestaan oli kokenut nyt tuonkin. Auts .