Lihaskunto

Maanantain piti olla lepopäivä, mutta koska tiistaina oli pitkä työpäivä, olin päättänyt vaihtaa lepopäivän tiistaille ja mennä maanantaina tekemään tiistain lihaskuntotreenin. Vaikka polvi oli vielä aamullakin kipeä edellisen päivän juoksulenkistä, pakkasin salikamppeet reppuun. Vähän arvelutti, koska polvikipu oli samassa paikassa, mihin pahimmillaan kävi pyöräillessäkin. Päätin, että jos en voi pyöräillä, pidän lepopäivän sittenkin maanantaina. Venyttelin aamulla vähän lisää ja polvi meni parempaan suuntaan. Oikeasti en ennen venyttelyä voinut edes kyykistyä ilman pientä kipua, mutta venyttelyjen jälkeen se onnistui. Pyöräilykään ei ottanut polveen, joten maanantaista tuli kuin tulikin salipäivä . Alkulämmittelyssä juoksumatolla polvi ei tuntunut normaalilta, mutta eipä siihen sattunutkaan, joten treeni jatkui. Jalkakyykyt pystyin tekemään aivan normaalisti painojen kanssa, mutta toisen puolen askelkyykky tuntui vähän, samoin polven ojennukset laitteessa alkuun.

Olin vähän taas nynny, enkä uskaltautunut edelleenkään yhteissalille . Juoksin sen salin matolla ja tarkkailin tilannetta, mutta lopulta kävelin kuitenkin naisten saliin . Pakko se on kohta sinne kuitenkin siirtyä, ei todellakaan kädet jaksa jalkojen vaatimia painoja. Hassua muuten, miten juoksumatolla juokseminen tuntuu aina niin kivalta, mutta tiellä lenkkeily tahtoo puuduttaa. Matolla 15 min menee aivan lennossa, tiellä tuntuu, että kelloa pitää vilkuilla tämän tästä. Miksikään mattojuoksijaksi en kuitenkaan ala, kun juoksemisenhan aloitin juuri siitä syystä, että aina ei tarvi mennä salille asti liikkumaan.

Pitäis varmaan kirjata vähän ylös niitä painojakin... En vaan tiedä kehtaanko . Pieniähän ne on. Ja sitäpaitsi, laitteissa painot ei ole kilogrammoina, vaan minä lie paunoina, niin oikeastaan en aina edes tiedä, paljonko niitä painoja "oikeasti" on.

Lepo TAI PK-harjoitus 40-60 min

Lenkillä molempien koirien kanssa. Päätin, että nyt en sorru tuijottelemaan sykemittaria, vaan juoksen enemmän tuntemuksen mukaan. Ja lenkki olikin sitten heti paljon mukavampi, ei yhtään pitkästyttävä . Juokseminen tuntui kivalta ja helpolta ja mitä välillä mittarista tarkistin, niin sykekin pysyi helposti alle 140. Jaa-a, miksiköhän... No kun juoksin vielä hitaammin kuin ennen . Tämä on taas niitä kertoja, kun voisin olla Sports Trackerin kanssa eri ieltä asiasta...

Polvi oli tällä kertaa taas vaihteeksi vähän erilailla outo... Ei paha kuitenkaan, mitä nyt loppumatkasta vihloi muutamia kertoja aivan oudosti. Yritin välillä juosta pientareen puolella + kävin jäisellä kuntoradalla ja se tuntuikin auttavan. Pahus kun alkaa olla tuo kuntoratakausi kohta ohi, pakko juosta asvaltilla jos meinaa juosta. Koirien kanssa oli vähän ongelmaa siellä pientareella, ne kun tuntuivat kuvittelevan, että kun ollaan pois asvaltilta, niin on vapaus nuuhkia ja levitä vastakkaisiin suuntiin.

 

Juoksukoulun vauhtikestävyysharjoitus

 

Lenkki 50 min (pk), johon 3-4 x 5 min reipasta (vk) TAI Tehokas ryhmäliikunta

Perjantain perinteinen steppi jäi nyt väliin, koska Juhalla oli saunailta ja minun piti tulla töistä suoraan kotiin käyttämään koirat. Lauantaina kävin sitten tekemässä tämän juoksuharjoituksen. Mukana pelkästään Ringa, koska aloin epäillä, että 5 min reipasta voi olla Emmalle vähän liian reipasta. Onneksi Juha pelasti tilanteen ja lupasi lenkittää Emman. Yritin juosta mahdollisimman paljon pois asvaltilta, eli pientareella + kuntoradalla. Kuntorata oli jäässä, mutta ei onneksi pahasti liukas. Olipa kiva juosta välillä ihan oikeasti! Vetojen välissä oli aina 5 min palauttelua, josta ensimmäinen minuutti ihan kävellen. Jatkossa pitää kyllä miettiä, haluanko näitä lenkkejä edes vaihtaa steppiin, niin mukavaa oli .

Lauantaina lisäksi pyöräilin salille tekemään sen kuntosaliohjelman kakkospäivän. Nämä meni oikeastaan toisessa järjestyksessä, eli aamulla sali, illalla lenkki. Vaikka jaloissa tuntui pientä väsymystä, niin ei se kyllä juoksemista haitannut .

Pitkä sauvakävely TAI Juoksu-kävely 1h 10min-1h 20 min

Nyt pääsin testaamaan uusia kävelysauvoja . Juha oli mukana lenkillä, eli huolehti koirien kävelyttämisestä. Alkuun kävelystä meinasi aina välillä tulla sellaista "Apuva-miehen" kävelyä, eli saman puolen jalka ja käsi liikkuivat yhtä aikaa eteen, mutta tosi nopeasti oikeasta rytmistä sai kiinni. Tekniikka oli vielä varmasti vähän hakusessa, mutta kyllä tykkäsin . Sykemittari nakutteli alkumatkasta ihan keveästi 130 ja hämmästelin sauvojen antamaa lisätehoa. Mutta se taisi olla vain alkujännitystä, aika pian huomasi, että ei sykkeessä mitään noin huimia nousuja ollut. Mutta toki sauvat tekivät kävelystä tehokkaampaa. Harmi vaan, että keli oli liukas. Varsinkin tiellä kävely meni välillä enemmän sellaiseksi hissutteluksi. Kuntoradalla ja metsässä pääsi kävelemään vapaammin. Sauvojen kanssa tuntui helpolta kävellä nopeasti ja Juha välillä huomauttelikin, että kiihdytän tahtia. Yritin sitten kävellä sopivaa vauhtia ja lopputulos oli se, että hitaampaa mentiin kuin esim. viikko sitten, kun olin koirien kanssa keskenään... Jatkossa en kuuntele mitään mutinoita, Juha saa luvan pysytellä vauhdissa mukana .